Kevät

Tämän viikkoa on ollut jo todella keväistä. Parhaimmillaan lämpötilat ovat olleet 15 asteessa, ja aurinko on paitanut. On kyllä satanutkin, niin kuin Saksassa usein. Krookukset ja kevätkellot kukkivat jo, mahtavaa, kun kevät tulee näin aikaisin, joskin ensi viikoksi on luvassa taas surkeaa säätä.

Tentit alkavat olla omalta osaltani tehty, maanantaina on vielä politiikan kirjallinen ja toisen politiikan kurssin suullinen. Perjantaina kävin elämäni ensimmäisessä suullisessa tentissä, ja hermostuneisuus ennen tenttiä oli samaa luokkaa. Toisaalta kuulemma minusta ei huomannut sitä ulospäin, kiitos teatterivuodet! Tentissä professori kyseli, ja miä koitin vastailla toisen kuulustelijan kirjoittaessa vastaukset muistiin. Pääsin mm. vertailemaan metsänomistusmuotoja Suomessa ja Saksassa. Sain parhaan mahdollisen arvosanan, 1,0! Olinkin naureskellut, että pitäähän minun vähän parempi olla kuin paikalliset, joskin tiedän toki muitakin jotka 1.0 saivat. Suulliset tentit ovat kyllä siitä kivoja, että homma on 20 minuutissa valmis, ja sitten saa heti arvosanankin tietoonsa.

Vapaa-aikaa on tietysti ollut enemmän nyt, ja aktiviteetit keskittyvät kovasti iltapuoliin. Kortinpeluu on suosittua hupia, opin uuden Binokkeli-nimisen pelin, joka muistuttaa skatia (joka kyllä Suomessakin tunnetaan, mutta ei taida olla kovin laajalle levinnyt). Suomalaisista peleistä muistuttaa Raminaa, mutta pelataan siis tuplapakalla, josta puuttuu luvut 2-6, 8 ja 9. Täällä olen tutustunut myös saksalaiseen korttipakkaan, jossa ei ole jätkää tai akkaa, vaan alempi ja ylempi. Maat myös ovat erilaiset kuin ranskalaisessa pakassa, jolla Suomessa pelataan. Kaikenlaista. Eilen tutustuin myös poikien keskuudessa erittäin suosittuun ajanvietteeseen, tietokoneen peluuseen:) Valitettavasti lapsuuden Supaplexin peluusta ei ollut Warcraftin peluussa paljoa apua, mutta hauskaa koheltamista kuitenkin. ja sosiaalista, kun kaikki istutaan klubissa ja pelataan toisiamme vastaan lähiverkossa. Hahhah, alan ymmärtää, miksi pelaamisesta tykätään, mutta en kyllä edelleenkään ymmärrä, miten joku jaksaa pelata yökaudet yksinään omassa luolassaan (eli kämpässään).

p.s. Tuliaistoiveita otetaan vastaan nousuviikolla:)

Tenttiaika

Vähiin käy ennen kuin loppuu kokonaan. Vaihtoajasta on selkeästi vähemmän jäljellä kuin eletty, onhan koko talvilukukausi jo melkein lopussa. Tämä viikko on jo ollut tenttiaikaa, eli ei luentoja, mutta aikaa lukea tentteihin, palauttaa kirjalliset raportit ja muut työt ja käydä omalla vuorollaan suullisissa tenteissä.

Omassa ohjelmassani on myöskin tietysti tentteihin osallistumista, ja mielellään vielä ne tulisi saada läpikin, jotta niistä saa pisteet. Arvosanojen kanssa olen päättänyt olla stressaamatta, kun totesin, että en saa oikein mitään kurssia suoraan hyväksiluettua Suomessa. Kaikki opinnot tulevat toki tutkintoon, mutta todennäköisesti yhtenä könttinä " Ulkomailla suoritettuja opintoja".

Vanhemmilta opiskelijoilta saa hyvin lainailtua vanhoja tenttejä ja valmiita vastauksia vanhoihin kysymyksiin. Kursseihin ei sisälly kirjallisuutta luettavaksi, monilla luennoilla on toki tullut suosituksia, mistä asiasta voi vielä lisää lukea, mutta enpä taida itseäni stressata kirjoilla. Google toimii myös varsin hyvin, mitä tulee sanojen ja käsitteiden selitysten löytämiseen.

Opiskelun moraali vaikuttaa täällä jokseenkin erilaiselta kuin mihin olen koto-Suomessa tottunut. Tenttien läpäisy on täällä lähes kysymys elämästä ja kuolemasta, koska useimmissa tapauksissa menettää opiskeluoikeutensa, jos ei pääse tentistä viimeistään toisella kerralla läpi. Tämä pakkorako ei kuitenkaan tunnu motivoivan ahkeraan opiskeluun, vaan kehittelemään uusia keinoja luntata tentissä. Ei tietenkään kaikki, eikä kaikissa aineissa, mutta oma mielipiteeni on, että systeemi mättää. Voin vain olla tyytyväinen suomalaiseen systeemiin, jossa pääsykokeesta selvittyään on oikeutettu opiskelemaan tutkintoon asti, ilman pelkoa lentää pihalle ilman tutkintoa vain, kun reputtaa opintojensa viimeisen tentin..

Suulliset tentit ovat täällä tietysti ihan oma lukunsa, Suomessa en tiedä ketään, joka olisi niitä tehnyt. Tentit ovat kullekin omansa, kestävät vartista puoleen tuntiin, ja siellä sitten vastaillaan kysymyksiin parhaan taitonsa mukaan. Eikä se riitä, että tentissä osaa, pitää vielä näyttää hyvältä. Musta puku ja valkoinen paita eivät tunnu olevan ollenkaan liioittelua, osoittaa kuulemma kunnioitusta. Varmasti näin, mutta eihän opiskelijan ulkonäkö saa vaikuttaa tentin arvosteluun. Itse aoin kyllä mennä tenttimään farkuissa, varsinkin kun ei ole mukana mitään erikoisempia edustusvarusteita.

Toisaalta täällä ulkoiset asiat ovat muutenkin tärkeämpiä, ja professorit yliopistolla ovat päivittäin puku päällä, ja useimmiten vielä kravatti kaulassa. Ei puhettakaan mukavista yhteistyökumppanin lahjoittamista fleecetakeista tai reisitaskuhousuista, jotka muutamat Joensuun professorit ovat luoneet lähes tavaramerkeikseen. Myös akateemikon asema velvoittaa, eihän meitä tule voida missään tapauksessa sekoittaa joihinkin metsätyöläisiin, joilta opiskelijat kyllä koko muun ajan näyttävät..

Muuten elämään ei kummoisia kuulu, talvi tulee aina välillä pariksi päiväksi aiheuttaen täyden kaaoksen autobaanoilla ja muilla teillä, ja häviää sitten taas yhtä nopeasti kuin tulikin. Rankka opiskelu vaatii tietysti vastapainokseen rankkoja huveja, ja oluenkulutus asuntolalla onkin taas saavuttamassa toista vuotuisista huipuistaan, kesän tenttiaika on tietysti se toinen, jolloin lämmin ilma vielä lisää kulutusta. Kesätyöstressin aikaansaaminen ei oikein tunnu onnistuvan, täällä kun stressaan yksinäni. Jotain olisi kuitenkin keksittävä, ja hakemuksia kirjailtava varmaan vino pino. Viikonloppu on hyvää aikaa siihenkin.

Mihin katosi päivät...

..joiden päättymistä ei lokakuussa näkynyt?

Aika rientää niin, ettei mukana pysy. Mihin katosi koko tammikuu? Luennoilla istuskeluun, pariin esitelmään ja moniin pitkiin ja iloisiin iltoihin, varmaankin.

Tammikuun sää on ollut kovin vaihteleva tällä reunalla maailmaa. Alkukuun kotoisten -20 astetta pakkasten jälkeen viime viikot on pyöritty nollan molemmin puolin, minkä seurauksena ulkona on uskomattoman liukasta. Näppärä oikopolkumme mäkeä alas on vaatinut useampanakin aamuna abrobaatin otteita ja nopeita refleksejä, jotta kuperkeikoilta on vältytty. Toisaalta aurinko on sulattanut polun äärimmäisen nopeasti aina näyttäytyessään. Pientä jännitystä elämään siis näin halvalla. Lunta ei ole enää, mitä nyt muutamana aamuna on vähän jotain märkää höttöä tipahdellut taivaalta. Paistaessaan aurinko lämmittää todella, ja välillä sää on ollut todella keväinen. Ihanaa!:)

Opinnot ovat sillä mallilla, että molemmat kaksi esitelmää pidin eilen, saksaksi. Toisesta on jo raporttikin palautettu, ja toisen loppuun kirjoittamiselle on vielä viikko aikaa. Ensi viikko on vielä luentoja, ja sit on ne hommat ohi, ja tenttiaika alkaa. Pari viikkoa aikaa lukea tentteihin ilman häiritseviä luentoja, ja kuulemani mukaan ankaraa juhlintaa huone ykkösessä, joskin aina tenttirelevantein puheenaihein. Itsekin jo kyselin vanhemmilta opiskelijoilta, että mitähän siihen ja siihen tenttiin pitäisi lukea, ja mitähän niissä suullisissa tenteissä oikein oletetaan tiedettävän..

Huone ykkösessä on muutenkin tullut vietettyä viime aikoina paljon aikaa. Ykkönen on siis kaljavarastoksi muutettu asuinhuone, johon on sijoitettu pöytä, tuoleja ja jääkaappi, jossa on aina kaljaa kylmänä. Illasta riippuen myös muita juomia. Rattoisan istuskelun lomassa olemme pelailleet hauskoja juomapelejä, joskin tähän asti aina varsinaisesti juomatta, mutta esimerkiksi nokeamalla kullakin kierroksella hävinneen naama poltetulla viinipullonkorkilla.. Olen löytänyt taas itsestäni myöhään valvovan ja vähällä unella pärjäävän puoleni, kun aamuyölle venyvät yöt ovat viikonloppuisin ennemmin sääntö kuin poikkeus. Muista valvojista poiketen miä kyllä selviän seuraavana päivänä luennoille, jos ilta viikolla venähtää pitkäksi. Noh, se ehkä on erilainen suhtautuminen opiskeluun.

Kesätöitten/harjoittelupaikan haku on kiivasta. Mistähän sitä taas ittensä ensi kesänä löytää?

Mitäpäs tässä, elämässä. Voikaahan paksusti itse kukin!

Uuden vuoden puolella, uudet kujeetko siis?

Kaikkea hyvää vuodelle 2009 itse kullekin säädylle!

Jouluun päästiin kovalla kiireellä, ja joulun jälkeen jatkettiin samalla kiireellä uuteen vuoteen. Viimeinen viikko ennen joululomalle lähtöä meni Katin, Nooran ja Villen kanssa Dresdenin joulumarkkinoita ja turistikohteita kolutessa. Itsellekin uusia kohteita oli ohjelmassa, ja paljon drinkkejä happy houreista. Kummallisesti reissun teema muuttui hehkuviinistä coctaileihin, johtui kenties itse kunkin heikosta kisakunnosta, joka ei kestänyt 12 tuntia päivässä joulumarkkinoita..
Joulunalusohjelmassa oli vielä puolitoista päivää turistileikkiä Berliinissä Katin ja Nooran kanssa. Joulua vietin koto-Suomessa, ja Saksa oli lentokoneen määränpäänä jo 2. päivä kuluvaa vuotta. Kävin viettämässä viikonloppua vanhassa isäntäperheessäni tuolla länsi-Saksassa ennen paluutani Tharandtin opiskelijatodellisuuteen:)

Oli kyllä ihmeen hyvä tulla kotiin taas joulu- ja uusivuosireissaamisten jälkeen. Vaikka maallinen omaisuuteni Saksanmaalla on varsin pieni, tuntuu asuntola silti tällä hetkellä kodilta. Johtuu varmasti paljon siitä, että tunnen yleensä olevani kotona siellä, missä on järkevää (opiskelu) ja mukavaa (vapaa-ajan riennot asuntolalla) tekemistä, vaikka paikka olisikin murju, tai siellä viivyttäisiin vain vähän aikaa. Viime vuosien muuttotiheys huomioon ottaen on tämä tietysti vain hyvä, muuten olisin lähinnä puolet ajastani koditon vaikken sentään asunnoton. Hyvä puoli on se, että tajuaa taas, miten vähällä voi tulla toimeen ( itselläni on kyllä oikeastaan paljon, jos oikein ajattelee, mutta omaan suomalaiseen elämääni verrattuna hyvin vähän) ja olla varsin tyytyväinen. Että ei tarvitse aina niin hirmuisesti rompetta ja sitten stressata, että nyt meni muki hajalle, voi voi, ja mihin säilön kaikki tavarani, ja mikä on, kun ei muuttokuorma mahdu yhteen pakettiautoon..

Opinnoista puheen ollen. Luennot jatkuvat vielä helmikuun ensimmäiseen viikkoon, ja sen jälkeen on pari viikkoa aikaa oppia kaikki, mitä on puolessa vuodessa käsitelty luennoilla. Tämän jälkeen alkaa tenttiaika, jolloin tentitään (kirjallisina ja suullisina) käydyt kurssit. Kevyt tenttipaniikki on jo alkanut levittäytyä ympäri asuntolaa, kun esitelmät (johon oli ikuisuus aikaa, sehän on vasta tammikuussa) painavat päälle ja raportit on saatava palautukseen ennen tenttien alkua. Itselläni on onneksi aika kevyt tenttiohjelma, kuudesta kurssista tarvitsee tenttiä vain 4, ja kokeet ovat levittäytynet aika sopivasti kalenteriin, niin että pitäisi olla aikaa lukea. Saksankielisten materiaalien lukeminen tietysti ottaa muutaman hetken enemmmän..

Esitelmien teko on haastavaa, kun ei tiedä, mitä odotetaan. Suomessahan olen pitänyt tusinan esitelmiä, ja ne menee jo aika rutiinilla, mutta puoli tuntia puhetta saksaksi natiivien edessä, se on hirmuista se. Turha uneksiakaan vapaasti puhumisesta, tämä tyttö kirjoittaa esitelmänsä sanasta sanaan, tulostaa sen isolla fontilla ja lukee paperista. Vähän feikkaamalla senkin saa näyttämään melko vapaalta:)

Vapaa-ajan suhteen ei ole ihmeempiä tapahtunut, paitsi että sitä on vähemmän johtuen opiskelun aloittamisesta. Kun sitä kuitenkin itselleen ottaa, on kuviot samat lystikkäät illanistujaiset ja teemalliset klubi-iltamat kuin syksylläkin.

Pieni räkätauti vaivaa, ja näillä seuduilla on viime ajat ollut kylmempää kuin Suomessa. Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, voikaahan paksust!


...takaisin esitelmän pariin.